Reseptit: Super namit mustapapubrowniet!

Mustapapubrowniet - miksi ihmeessä en ole tehnyt näitä jo aikaisemmin? Nyt löytyi meinaan semmoinen ohje että oksat pois! Mun poikaystävä on kysynyt jo moneen otteeseen, että milloin teen näitä uudelleen, ja pitäisi tehdä vielä isompi satsi, että hän voisi viedä työkavereillekkin. Ohhohhoh! Itse mussuttelin näitä nuhassani, joten omaan makuaistiini ei ole täysin luottamista, mutta koostumus oli kyllä ihanan pehmeä ja kuohkea. Nyt on uusi satsi papuja likoamassa, jotta voin parin päivän päästä tehdä uudet browniet :)

Nämä mustapapubrowniet ei jää yhtään toiseksi perinteisille mokkapaloille, joskin ovat aika monta astetta terveellisemmät. Tämä resepti on meinaan sokeriton, maidoton, ilman voita ja jauhoja tehty - siis myös gluteeniton. Brownieden pääraaka-aineena toimii mustapavut! Voiko nämä olla oikeesti hyviä? Kyllä voi! Jos et usko, niin kokeile itse!

Reseptit: Mustapapubrowniet (gluteeniton, maidon, ei lisättyä sokeria, ei voita)

• Reilu 200 g mustapapuja (joko purkista tai itse liotettuna ja keitettynä)
• 10 medjool taatelia
• 3 munaa
• 1,5 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljauutetta
• 1 dl raakakaakaojauhetta
• 1/4 dl kahvia
• Makeutusta oman maun mukaan. Mä laitoin pari droppia steviaa. 

Jos käytät raakoja papuja, niin liota niitä ensin väh. 16 tuntia ja keitä sen jälkeen pari tuntia. Tölkkipavut voit käyttää sellaisenaan: huuhdo ja valuta vesi vaan pois.

Laita pavut ja taatelit tehosekoittimeen, ja sekoita, kunnes saat tasaista massaa. Lisää joukkoon kahvi, ja sekoita vielä hetki. Vinkki: taatelit kannattaa lisätä pienissä erissä, esim. aina kaksi taatelia kerrallaan. Lisää sitten kaikki muut aineet, ja sekoita koneessa tasaiseksi massaksi. Lisää makeutusta oman maun mukaan, esim. steviaa tai ksylitolisokeria.

Vuoraa pieni kakkuvuoka/leipävuoka leivinpaperilla, ja kaada taikina vuokaan. paista 175 asteessa n. 25 minuuttia.

Huom! Anna kakun jäähtyä jääkaapissa ennen herkuttelua - maku oli ehdottomasti parempi ja suklaisempi seuraavana päivänä verrattuna heti uunista tulleeseen.

Tänään oli eka päivä sairastelun jälkeen, kun jaksoin olla melkein koko päivän ulkosalla liikkeessä - voi että miten ihan arkisten asioiden tekeminen, kuten torilla käyminen, tuntui kivalta! MiniBoostCamp meni myös tosi hyvin, ja siitäkin sai kivasti energiaa päivään (tosin itsehän otin tosi iisisti ja lähinnä vaan käskytin muita hehe). Tää vaihe on ainakin mulle henkisesti se sairastelun vaikein vaihe, kun alkaa olla parempi olo jo, mutta pitäisi kuitenkin muistaa vielä ottaa iitisti, ettei vaan tuu mikään jälkitauti tai toipuminen venähdä entisestään. Lepoa nyt siis loppuilta ja toivottavasti ensi viikon BoostCampissa Suomessa olen täydessä iskussa!