Mä oon koko viime ja tämän viikon tehnyt PT-harjoitusasiakkaiden kanssa alkutestejä, miettinyt yhdessä heidän kanssaan heille tavoitteita ja tehnyt heille sen mukaan ohjelmia. Tavoitteiden määrittäminen on varsinkin kuntoprojektin alkuvaiheessa aika tärkeää, koska se motivoi ja antaa jonkinlaisen päämäärän harjoittelulle. Jos treeni ei ole luonnostaan osa viikko-ohjelmaa, niin on tavoitteet tosi tärkeitä motivaation kannalta.
Omaa tavoitetta miettiessä kannattaa pitää mielessä tavoitteen kultaiset säännöt: sen pitää olla mitattavissa ja tiettyyn aikaan sidottu, ja tietty realistinen. Se, että haluaa olla "paremmassa kunnossa" ei ole kovin hyvä tavoite - sen sijaan 2 kg painon pudotus tiettyyn päivämäärään mennessä tai se, että pystyy tekemään 15 punnerrusta putkeen, on jo hyvä tavoite.
Tavoite voi olla joku tapahtuma, jota varten treenaa, tai se voi olla vaan joku itse itselleen asettama päivämäärä, jolloin tavoite pitää olla saavutettu ja mittaukset tehdään uudelleen.
Tässä kun oon työstänyt toisten suunnitelmia, niin mun omat treenit ja tavoitteet on jääneet vähän taka-alalle. Tällä hetkellä mulla ei ole itselleni mitään tavoitetta, ja rupesinkin tässä pohtimaan, että minkäs tavoitteen itselleni asettaisin. Vai tarvinko tavoitetta? Tarviiko urheilun aina olla päämääräjohteista? Toki mulla on aina tavoitteena pitää selkä ja core kunnossa, saada lisää liikkuvuutta ja parantaa sekä aerobista että lihaskuntoa ja vaikka mitä. Mutta sellainen selkeä, konkreettinen tavoite multa tällä hetkellä uupuu.
Mulla on tää viikko vielä aika kiireinen, joten laitan mun oman tavoitteen miettimisen vielä toistaiseksi takaraivoon ja keskityn ohjaamaan muita ja liikkumaan sen mukaan miten ehdin.
Mitäs te ootte tästä mieltä, liikutteko te aina jotain tavoitetta kohden vai ihan fiilispohjalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommentti