Terveys ja hyvinvointi ei ole ainoastaan kaloreita ja kalori ei ole kalori. Ei ole siis ihan sama, saako kalorit sokerista vai kasviksista, koska ruoka saa elimistössä aikaan erilaisen reaktion. Sokerin aiheuttamat jatkuvasti korkeat insuliinipiikit tekee sairaaksi! Samoin kuin liiallinen omega 6:n saanti.
Ja mitä sitten ruoan makuun tulee - mä ainakin olen paljon motivoituneempi syömään terveellisesti silloin kun ruoka myös maistuu hyvältä. Ja myönnetään, mä olen nautiskelija. Mulle ruoka ei ole vain polttoainetta, vaan myös nautintoa. Syöminen on kivaa! Mä en halua päivän aikana laittaa suuhuni yhtäkään ateriaa tai välipalaa, joka ei olisi samalla myös nautinto. Ja terveellinen ruoka on hyvää, tai ainakin pienillä jipoilla siitä saa tehtyä hyvää - miksi pitäisi siis tyytyä vähempään?
Monille herkuttelu tarkoittaa edelleenkin jotain epäterveellistä - pussillista karkkia tai sipsejä vaikka. Toki jos herkuttelu vastaa aina jotain sokeripommia, niin onkin hyvä, ettei herkuttelu kuulu jokaiseen päivään. Mutta herkutella kun voi myös terveellisesti! Kun oppii siihen, että tuoreet mansikat ja persikan palat on niitä herkkuja, kun tekee itse oman raakasuklaan tai avokado-suklaamoussen, niin herkutella voi vaikka ihan joka päivä! Nytkin mun edessä on kukkakaalista, kesäkurpitsasta ja cashew-pähkinöistä tehty raakabowl, joka on ihan sairaan hyvää! Ja koska olen sen itse tehnyt, tiedän tasan tarkkaan, ettei siinä ole mitään ylimääräistä, mitä elimistöön ei kuuluisi laittaa.
Mun mielestä hyvä ruoka ja herkkuhetket kuuluu ihan jokaiseen päivään - lisätty sokeri ja valmisruoat taas ei. Mitä mieltä te ootte?
Ihan mahtava kirjoitus! Näitä samoja aiheita olen itsekin pohtinut monesti. :)
VastaaPoistaMun mielestä osa ruuan terveysvaikutuksessa on juurikin sen maussa. En siis tietenkään tarkoita, että jos selleri on pahaa ja sipsi hyvää, niin sipsi on terveellisempi, vaan viittaan siihen, mikä vaikutus ruualla on mielenterveyteen:
Jos syön ruokaa, jossa ravintoarvot ovat kohdallaan, mutta maku ja koostumus epämiellyttävät, koen itseni yhtä tyytymättömäksi aterian jälkeen kuin syötyäni jotain hyvänmakuista, mutta epäravitsevaa. Molemmat aiheuttavat stressiä ja heikentävät terveyttäni ainakin hetkellisesti (olen siis kroonisesti sairas, eli elintavoilla on valtava vaikutus päivittäiseen hyvinvointiini). On jopa tutkimuksia siitä, että stressi ja ahdistus liittyen terveellisen elämäntavan tavoitteluun voi olla jopa yhtä vahingollista terveydelle kuin itse terveelliset elintavat.
Kun taas syön puhtaita ja hyviä raaka-aineita, joissa on paljon ravintoaineita ja valmistan niistä jotain aivan yksinkertaista, mutta herkullista ruokaa, ravitsee ateria sekä kehoa että mieltä. Ja koska ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ei pelkkä mekaaninen kehonhuolto tee terveeksi, vaan tarvitaan myös iloa, nautintoa ja turvallisuudentunnetta. Hyvä ruoka maistuu turvalliselle ja kun tietää, mitä kannattaa valmistaa ja miten, ja syö kohtuullisesti omaan energiankulutustasoonsa nähden, voi jopa lohtusyödäkin turvallisesti, eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omaa tuntoa!
Pahanmakuinen ruoka tuottaa stressiä lyhyellä tähtäimellä, hyvänmakuinen vähentää. Ravintoarvoiltaan rikas ruoka tekee terveemmäksi pitkällä tähtäimellä, ja epäterveellinen tietty sairaammaksi. Eli stressi vähenee juurikin terveellisten herkkujen muodossa ja elämä paranee. Masennukseni ja siitä alkanut suolistosairauteni ovat lähteneet paranemaan juurikin pitkälti ruokavalion muutoksen kautta. Pitkään keskityin vain miettimään, mikä on keholle hyväksi, mutta vasta kun muistin ravita myös mieltä samalla, aloin oikeasti parantumaan ja nauttimaan elämästä!