Mulle kesä ja aurinkoinen sää aiheuttaa välillä ihan hölmöstikin suorituspaineita. Musta tulee jotenkin levoton, enkä enää osaa niin nauttia hetkestä. Tulee tunne, että on pakko tehdä jotain siistiä, olla ulkona, mennä biitsille, hengailla open air -baareissa, pyöräillä, meloa, mennä aamulla puistojoogaan, istua terassilla, ostaa tuoreita mansikoita, mennä torille, ottaa aurinkoa, olla piknikillä, nähdä kavereita, urheilla, ja mieluusti nää kaikki vielä samaan aikaan!
Ei sillä ettenkö nauttisi kesästä - olen kesällä ihan elementissäni kun saan mennä ja tehdä asioita ulkona. Mutta eihän sitä kesälläkään jaksa koko aikaa touhuta. Välillä pitää olla kotona ja hengähtää. Nukkua. Ja olla vaan. Mutta jotenkin kesällä tuo hengähtäminen nimenomaan aiheuttaa mulle sen "kesämasennuksen". Tuntuu tuhlaukselta olla sisällä, kun ulkona tarkenee vielä iltamyöhään ja joka kulmassa on toinen toistaan parempia ulkoilmabileitä ja puistosalsaa ja ties mitä meininkiä.
Tää kesälevottomuus iskee mulle yleensä nimenomaan ensimmäisten hellepäivien aikaan ja sillon kun ei ole mitään ihmeellisempää tekemistä sovittuna. Tuntuu tuhlaukselta olla hyödyntämättä kesän aurinkoa ja tuntuu että kaikki muut on jossain tekemässä jotain siistiä paitsi minä. Välillä oikein toivon, että sataisi vettä ja ois kylmä niin ei tarvis potea huonoa omaatuntoa kotona lorvailusta. Hölmöä, eikö? Loppukesästä, kun on jo tehnyt kaikki kesän To Do -listan asiat, voi hengähtää hyvällä omalla tunnolla ;)
Onko kenelläkään muulla vastaavia oireita?
Lauantaina siintää edessä onneksi loma, kun lähdetään Berliinin helteitä karkuun Espanjaan! Kyllä, Berliinissä taitaa olla jopa Espanjaakin korkeammat lämpötilat luvassa seuraaville viikoille, joten meren läheisyys tulee kyllä tekemään terää!
Nautitaan kesästä eikä ressata, eiks jee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommentti